keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Tokoilua

Aika ankeaa elo ollut viimeaikoina, kun ei meinaa aika riittää. Taran juoksut estävät myös tavoitteellisen touhuamisen, eli lähinnä lenkkeillessä ja palloaviskellessä aika kulunut. Kidallakaan ei nyt ole asiaa tallille madotuksen takia, kun tuota kakkaa sattuu suuhun aina eksymään. : D No. Heti kun Taran juoksut loppuvat, varaan hallin, että päästään pitkästä aikaa agittamaan. Agipaikasta ei ole vieläkään vastausta, ja vähän jo masentaa valmiiksi.. Kidan tokokurssi taas alkaa vasta huhtikuussa.

Mutta onneksi on Niina ja Maisa! Heistä saa lenkkiseuraa ja myös yhteisistä tokotreeneistä vähän keskusteltiin. : )

Hajamielisenä unohdin ilmoittaa Taran Sysmän näyttelyihin, mutta se ei auta kuin kestää. Kökkö. No, Kidan ilmoituksen pistin menemään, ja tuleehan noita näyttelyitä, kun vaan metsästän sopivan!
Mätsäreitä on onneksi tulossa, kun kevät vähän edistyisi.

Kida on tokoillut mainiosti. Se ottaa todella hyvin kontaktia ja seuraa tiiviisti. Perusasento löytyy ilman suurempia apuja, välillä vielä menee pylly vähän vinoon, mutta huomauttaessa osaa korjata asian. Maahanmeno ok, samoin paikkamakuu. Vieraat koirat ohittaa ilman kiskomisia, luoksetulo on aina kovinkin iloista ja tehokasta ja noutamisen ilon on pikkuneiti keksinyt. Pitäisi vähän lueskella, mitä seuraavaksi. : ) Mukava puuhastella vähän jo ennen tokokursseja kaikenlaisia perusasioita.


Tässäpä video tokoilutuokiosta!
Pyörimistä. Piti laittaa seuraamis-video, mutta se oli huono. Pyydän Minnaa kuvaamaan esimerkiksi huomenna tai ylihuomenna, niin voin laittaa parempilaatuisia. Tässä me.. pyörimme. Treenattiin perusasentoa ja kontaktia.





Loppumuokkaus Vapusta!
Teimme eilen "hevosmiestaitoja" ilman satulaa ja suitsia, kun kylmän takia ratsastus ei suuremmin innostanut. Laitoin siis pelkän riimun ja narun, ja vielä toisen riimun kaulalle, että sain siitä tarvittaessa kiinni. Alussa oli hankaluuksia neidin ymmärtää pohkeita täysin, mutta lopulta tehtiin kahdeksikkojakin ilman minkäänlaista ohjasapua, pelkällä painolla.
Ravit ja laukatkin sujui ilman varusteita! : )

Lopuksi tein vielä maastakäsin-harjoituksia. Vapu pysähtyy kanssani samaan aikaan, kääntyy, lähtee liikkeelle, nostaa ravin ja tattadaa - peruuttaa! Ennen painoin vähän ryntäitä selälläni saadakseni tamman peruuttamaan, nyt lähti itse kun otin itse askeleita vierellä taaksepäin.
Myös jää seisomaan paikalleen (tuota tehnyt tosin kauan, varusteet laitetaan irti ollessa pihalla ja voin hakea kypärän sisältä kun tamma odottaa valmiina) ja luoksetuloa, ja hyvin tuo tuli painaen turpansa kämmenelle.

Kun homma oli hoidettu, vein Vapun suoraan tarhaan. Mietin sitten miksi Vapu jäi portilla nyhjäämään, vaikka yleensä menee suoraan piehtaroimaan. Nyt nöpkötti siinä korvat hörössä. Sitten tajusin, että eihän hemmetti, tuo on tottunut saamaan melassivedet palkkioksi liikutuksen jälkeen. Menin sitten hakemaan mellaa, ja kun tulinm takaisin tarhalle, odotti neiti samalla paikalla lämpimästi höristen. Laitoin ämpärin tarhan ulkopuolelle ja avasin portin, ja tamma köpsötteli juomaan mellansa itsekseen. Juotuaan pistin takaisin tarhaan, ja rennosti lähti kavereiden luokse vaeltamaan. Hassu heppanen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun päätit kommentoida blogiini! Kommenttienvalvonta on käynnissä, jotta yksikään kommentti ei jäisi huomioimatta. Kaikki kommentit luetaan ja pyrin vastaamaan jokaiseen.