keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Paranemaan päin

Tara voi paljon paremmin! Palasimme eilen kotiin, ja käyttöön tuli liikuntaa mahdollisimman vähän-kuuri. Eli nelisen kertaa päivässä vain pikku pissatuslenkki, muu aika vietetään lähinnä paikallaan. Turvotus on laskenut varpaista ja puremakohdasta, polvi on vielä melkoinen jötkäle, eikä Tara taivuta kohtaa. Silti sisätilat pursuavat korvista ja neiti olisi kovasti ravaamassa ja laukkaamassa kipeälläkin jalalla...
Syö ja juo (juo itseasiassa, koska keksin lempitavan juoda: suihkepullosta vesi on paljon parempaa!) normaalisti, lääkepöhnäys on karissut ja neiti on suhteellisen virkku, vaikka jumitus sisätiloissa masentaakin.

Perjantaina mökille ja saa kaikki kyyt pysya poissa lähipiiristä! Mutta siellä saa Tarakin köllötellä ulkona.

Kida taas on varsinainen söhöttävä energiapallo. On kuuma, on tylsää, ja Tarakaan ei ole ulkona seurana! Eilen treenattiin kapulan kanssa taas, ja neiti piti sitä paljon paremmin! Otin koiran viereen, annoin kapulan, pyysin pitämään suussa ja nappasin nopeasti irti-käskyn kanssa kapulan pois koiran suusta, ennenkuin pudotti sen maahan. Ja rutkasti kehua ja palkkaa!

Agia ajattelin lähteä treenaamaan, jahka pääsen mökiltä ja Kuopion reissultani kotiin. On kyllä niin kuuma, että ajatuskin esteillä juoksemisesta väsyttää! Kida on kuitenkin niin mahtavassa vaiheessa ikäänsä nähden, ettei kyllä ole stressiä.

28.8 on tiedossa viralliset tokokisat, jos uskallan mennä! 11.8 lähden mätsäreihin ainakin Kidan ja äidin Rosa-pommin kanssa, Tarakin tulee jos tassu on kunnossa.

Oli pieni tauko canicross-harjoittelussa, eilen taas käytiin, mutta meni penkin alle. Kida vaan hidasteli, itse olin väsynyt ja äkäinen ja homma meni lähinnä hössötykseksi. Jospa tänään paremmin!

___________________________________

Vapun kanssa hikoilimme eilen 1½-tunnin koulutreenin. Olin kyllä tyytyväinen! Alkuun venyttelyä, jumppailua, jos saisi lavat irtoamaan ja samoin takapään. Kun jumppatuokio oli ohi, otin sivuohjat, koska tamma kulkee taas turkasen vinossa. Alun jähmeilyn jälkeen tuli kauniisti liikkuva, suora hevonen, ja takapääkin alkoi tehdä töitä, kun päänasettelun sijaan sain täysillä keskittyä pohkeisiin! Hienolta tuntui, varmasti myös näytti. Hiki tuli molemmille, sillä ravia ja laukkaakin mentiin runsaasti käyntivääntelyiden jälkeen. Vapu saikin tallissa kylmän pesun ja melassivedet, itse jouduin kestämään hikeä vielä kotiin saakka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun päätit kommentoida blogiini! Kommenttienvalvonta on käynnissä, jotta yksikään kommentti ei jäisi huomioimatta. Kaikki kommentit luetaan ja pyrin vastaamaan jokaiseen.