perjantai 29. lokakuuta 2010

Kaamoksen jälkeen

Viime päivityksestä onkin hurahtanut "hieman" pidempi tovi. Jos näin yön tunteina koittaisin tiivistää tapahtuneita asioita, vaikka tuntuukin, että treenielämä on ollut melkoisessa jäässä. Ei ole oikein napannut, taukoa ollut.



Syyslenkiltä

Kidan kanssa käytiin tokon kolmoskurssi, hienoja vinkkejä ja palautetta! Hyvin meni varsinkin viimeinen treenikerta, joka sisälsi paljon kontaktiasiaa. Lopulta ohjaaja sai nakkia heilutella, palloa ja tanssia tiputanssia ilman, että Kida käänsi katsettaan piiruakaan minusta, Neidin takapään käyttö on myös melko vähäistä, joten on treenattu peräpäätä ohjaajan antamilla tokotehtävillä. Hyvin onkin parantunut työskentelynlaatu! Ollaan otettu kotona pieniä, lyhyitä treenejä, jotta vire pysyisi ja homma olisi hauskaa.

Ollaan käyty paljon ryhmälenkeillä, ja Jetan kanssa Kida saakin leikkiä useasti. Tänään puistossa katselin, että kivasti on kyllä neiti sosiaalistunut. Puistoon tuli yhtäaikaa tuntematon, musta uroskoira, mutta ilman epäluuloja paimenneiti singahti samantien leikin huumaan tapauksen kanssa. Myös ihmisiin suhtautuu paremmin ulkomaailmassa. Sisälle tulevat vieraat haukkuu kyllä melkoisella volyymilla, mutta rauhoittuu sitten, kun tilanne tasaantuu. Myös mätsäreissä oli haukuntaa, liekö oppinut käppänäkavereiltaan, että haukkuminen on hauska juttu... puutun kyllä haukkumiseen joka kerta.

Kaverilenkiltä



Mätsäreissä käväisimme eilen. Päijät-Hämeen eläinruojeluyhdistys järjesti, ja melko extempore meiningillä paikalle suuntasimme. Pimeää oli, ja kylmä, mutta hukkareissu ei ollut. Kida oli suurten koirien nuorten luokassa PUN3! Esiintyi kyllä niin mallikelpoisesti, etten valita yhtään. Esitin myös Jetta-valkkarin, jonka tuloksista voi lukaista neidin omasta blogista. Sunnuntaina taas on luvassa ensimmäiset viralliset näyttelyt Lahden KV:ssa junnuluokassa! Ai jännittääkö?


1v 1kk. Mätsäreiden PUN3. © Johanna M

Taralla alkoi juoksut, joten agiliitely on jäänyt väliin. Myös Kidalla olen pitänyt taukoa, jotenkin oma innostus oli jäissä. Nyt kuitenkin himo taas heräillyt, ja olisi kova hinku päästä virallisiin vihdoin pöyrimään... Katsotaan kuinka käy, kun Taran juoksut loppuvat. Kuitenkin viimeinen "ongelmaeste", keinu, on viimeisimmässä harjoituksessa sujunut äärimäisen hyvin!

Myös Tara on pitänyt kovin ryhmälenkeistä ja muusta metsäilyaktiviteetista, vaikka kaikki kiva onkin nyt tauolla noiden mokomien juoksemisten takia. Taran steriloimista olen kyllä harkinnut vakavasti, ennen kevätjuoksuja ajattelin moisen teon toteuttaa. Sitä ennen pitäisi saada Kida kuvattua.

------

Vapusta sen verran, että ontuminen loppui, tuloksena terve hevonen! Hienon talviturkin on kasvattanut neiti itselleen. Uudeksi ongelmaksi muodostui epäsopiva satula, johon toivottavasti tulee ratkaisu mahdollisimman pian. Sitä odotellessa. Perusmeininkiä ollut elämä ilman suurempia tapauksia, niin jätän Vapun päivityksen väsymyksissäni nyt näin lyhyeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun päätit kommentoida blogiini! Kommenttienvalvonta on käynnissä, jotta yksikään kommentti ei jäisi huomioimatta. Kaikki kommentit luetaan ja pyrin vastaamaan jokaiseen.