tiistai 26. huhtikuuta 2011

Tallikoira nro 1

Ennen valtavaa hehkutusta, suitsutusta ja ylpeilyä, palataan maanpinnalle ja kerrotaan ei-niin-kivasta uutisesta. Eilen illalla aiheutti ihmetystä, kun pari tuntia ennen normaalin iltalenkin aikaa alkoi Tara kovalla volyymilla pyytelemään ulos. Ei muuta kuin pihalle, ja heti likka juoksi metsään pitkälle pissille, jonka uusi pari kertaa. Siinä sitten ihmettelin vähän ja aloin jo aavistaa, ettei kaikki ole kunnossa, kun Tara yritti pissaa tiristellä aivan liian useasti. Kun pääsimme sisälle, ehti Tara olla ihan hetken aloillaan, kunnes alkoi uudestaan hirmuinen itkeminen ulos. Ja pissalle, taas, vaikka eipähän neidiltä tirissyt kuin pisaroita.

Soittelin eläinlääkärille ja lekuri teki saman diagnoosin, kuin olimme itse Johannan kanssa tehneet: virtsaputkentulehdus. Lääkäri laittoi apteekkiin antibiootit, neuvoi viemään lääkärille näytille, jos lääkkeet eivät tehoa. Hain pillerit, annoin ne samantien kotiin päästyäni ja vielä Jetalta jääneen koirien särkylääkkeen tuikkasin noutajan naamataulusta alas. Tara-parka ei ollut kestänyt sisällä ollenkaan, se oli kerran pissannut lattialle pienen lammikon pakon edestä ja Johanna oli sitten mennyt neidin kanssa minua odottelemaan ulos.

Oranssin tila helpotti heti, kun lääkkeet sai. Iltapissillä käytiin ilman itkua, että ulos on päästävä hetijustnyt. Koko yön nukkui rauhassa, ja aamullakaan ei ollut kiire ulos. Ruoka maistuu ja neiti on pirteä! Kuitenkin pikku sairasloma tekee hyvää ja agiliidot on noutajankin puolesta tänään peruttu.

---

NYT on hehkutuksen vuoro!!

Koska Jetta pääsee purkamaan tarmoaan tänään agilityn hurmokseen ja Taran taas kannattaa pitää vähän matalampaa profiilia, piti minun keksiä keino purkaa energiat duracell-paimenestani, jolta ageilut jää väliin juoksujen takia. Siispä Kida lähti mukaan tallilla! Voi hyvänen aika, miten mahtava tallikoira tuo onkaan!

Hevosen sain laitella rauhassa, Kida loikoili auringossa, haisteli paikkoja ja jahtasi vähän kissaakin. Sitä ennen sain myös hakea ruunan ihan itsekseni ulos tarhasta, annoin Kidalle makuu-käskyn ja siinähän australialainen odotti tarhan portilla, kun toin hevosen ulos. Hevosia neiti onneksi kokemuksesta osaa kunnioittaa näppärästi. Lähdimme maastolenkille, ja Kida tiesi heti, mistä on kyse. Se vilkuili alkuun, että olenhan varmasti mukana selässä, mutta sitten rentoutui ja jolkotteli edellämme tietä pitkin hajuista ja liikunnasta nauttien. Pidemmällä ravipätkällä meinasi kuumuus ottaa vallan suklaaturkista, ja se tyytyi vieressä/edellä porhaltamisen sijaan tulemaan perässä. Auton tullessa meni käskystä hienosti ojaan sivuun!

Paras kohta oli ravipätkällä, kun menimme ihan erään talon pihan vierestä. Pihassa oli musta urosseropi vapaana! Kida ei edes katsonut koiraan, se jolkotti hevosen vierellä ja annoin varmuudeksi eteen-käskyn, jolloin neiti porhalsi juoksemaan hevosen eteen. Ja ei, ei vilkaisuakaan vieraaseen koiraan, joka louskutti leukojaan minkä kerkesi ja muutamat metrit kulki perässämmekin!

Viimeisellä laukkasuoralla niin koira kuin hevonen huristelivat sydämensä kyllyydestä. Kida aloitti juoksemalla Deemonin edellä, mutta koska iso hevonen sai etumatkaa ottaneen paimenen nopeasti kiinni, loikkasi Kida tien vieressä kulkevalle pellolle ja kaasutteli siellä. Oli kyllä mahtavaa ja koira jaksoi kuumuudesta huolimatta hyvin, kun sai kävellä tarpeeksi pitkät pätkät nopeampien tempojen välissä!

2 kommenttia:

  1. Ihan MAHTAVAA! \o/ Hyvä Kida ja te! :-) Toivottavasti me pystyttäisi joskus samaan sen oman aussien kanssa, mikäli se haave nyt ikinä toteutuu. ^^ Pyry ei kyllä erityisemmin diggaile koirista tai muistakaan pienistä eläimistä, mutta jos koiralla homma hallinnassa ja pitää välimatkan niin eihän siinä sitten mitään!

    VastaaPoista
  2. Mun koirilla oli onneksi hyvä opettaja, Vapu oli tosi hyvä tuossa hommassa ja Deemon jatkaa jalanjäljissä! Tara toimii muuten myös, mutta epäilen neidin vauhdin loppuvan ison voikon rinnalla... :D Kidakin sai sellaista vauhtia porhaltaa. Eihän se ole kuin kouluttamiskysymys, joskin vaikuttaa se koiran luonnekin, että pysyykö vapaana hollilla ja ottaako käskyt hevosen selästä vastaan.

    VastaaPoista

Kiitos, kun päätit kommentoida blogiini! Kommenttienvalvonta on käynnissä, jotta yksikään kommentti ei jäisi huomioimatta. Kaikki kommentit luetaan ja pyrin vastaamaan jokaiseen.