tiistai 31. toukokuuta 2011

Agilityn epävirallista kisahuumaa



Tänään järjesti P-Hau epäviralliset agilitykisat Orimattilassa, Pennalassa. Extempore päätin viikonloppuna asiasta kuultuani, että sinnehän voisi mennä pyörähtämään Kidan kanssa, kun tiistain harkatkin jää väliin trokokisojen takia. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja ajelimme paikalle, jonne osallistujia kertyikin vallan mukavasti. Ilmoitin Kidan kisaamaan mölliradalle ja otin ykkösen harkkaratana.

Kida oli kisapaikalla jees. Välillä joillekin oli pakko haukahdella, varsinkin, jos joku muu kehtasi aloittaa äänekkyyden. Kuitenkaan ei kisko muiden luokse, pysyttelee aloillaan ja pari paikkamakuutakin otin vaikka koiria vipelsi jopa ihan muutamien senttien päästä neidistä. Tuttujakin löytyi, ja niihin suhtauduttiin fifty fifty: Sulo mitteli ja tämän omistaja olivat kivat, ja tapaukset saivat tulla iholle miten halusivat, kun taas Leevi-valkkari emäntänsä kera piti haukkua kerran jos toisenkin. Joskus kiinnostaisi tietää, kuinka tuo neiti luokittelee ihmiset ja koirat ystäviksi tai vieraiksi. Kuitenkin, Kida on edelleen mukava kaveri kisapaikalla, lepotauotkin pidettiin nätisti makoillen aloillaan.




Möllirata oli hitsin kiva. Varsin simppeli, parit valssit, mutta varsin suoraviivaista menoa. Kida hyppää kuin gaselli, irtoaa hyvin ja meni todella hyvällä fiiliksellä ja energialla. Yhdeltä esteeltä tuli viisi virhepistettä, kun tyttö jäi hämillään katsomaan radan reunustalla istuskelevaa työntekijää ja hairahti ohi. Asia korjattiin kuitenkin pikaisesti ja murheet haihtuivat. Sekä A:n että puomin kontaktit olivat mainiot, joten en voi olla kuin ylpeä.

Ja ylpeä sietääkin olla, koska tulosta hakiessa oli luvassa yllätys. Hymyilevä nainen ilmoitti, että "Kidahan on meidän voittajamme" ja kertoi palkintojenjaon olevan ykkösten jälkeen. Hämilläni otin tuloslapun, jossa oli ihan mukavan näköistä luettavaa.

Möllirata, 5 virhepistettä, aikavirhe -1,65, tulos 1!!


Posetus kilpailun päätteeksi.

Ykkösrata oli jo surullisempaa katsottavaa. Väsymys alkoi selvästi painaa, ja olivathan korkeat esteet varsin uusi juttu vielä neidille. Ennen rataa kokeilin kepit ja keinun hallissa, ja olin älyttömän tyytyväinen. Meni kivasti. Harmi, ettei hyvät suoritukset irronneet enää ihan radalle saakka.......

Puomin kontakti oli älyttömän hieno, samoin irtoaminen esteen kautta putkelle. Muutenkin hypyt ja puomit olivat kivoja, yksi putkelle meno sai oudon kiellon, koska Kida ilmeisesti näki jotain mielenkiintoista, joka vei huomion muualle. Mutta ne kepit olivat murhekryyni. Katseli muualle, haahuili omiaan, muutaman kerran sain ottaa uudestaan ennenkuin pääsimme kunnialla keppien ohitse. Ja radan jälkeen kävin viellä kerran hallissa kepit ottamassa, ja eikös ne menneet tosi kivasti.. mikä lie aivopieru.

A:n kontaktista tuli vähän ruma, mutta kontakti kuitenkin. Yhdellä hypyllä tuli kielto väsymyksen takia: minun ohjaus ei ollut tarpeeksi nopeaa ja Kida vaan posautti esteen ohi, hupsis. Muilla hypyillä ei ongelmaa, renkaan ali oli pakko mennä kerran, mutta uudestaan kun otettiin niin ilman epäröintiä läpi. Hienosti neiti jaksoi loppuun saakka, ja ansaitsi kunnon pallobileet ja herkuttelut radan jälkeen!

Loppuun kuvat, jotka Johanna otti mölliradan tiimellyksessä!









1 kommentti:

Kiitos, kun päätit kommentoida blogiini! Kommenttienvalvonta on käynnissä, jotta yksikään kommentti ei jäisi huomioimatta. Kaikki kommentit luetaan ja pyrin vastaamaan jokaiseen.