perjantai 17. kesäkuuta 2011

Avoin torstai-illan haaste!

Kello kaksitoista yöllä juttelin mesessä kaverin kanssa, ja juttelimme seuraavan (tai itseasiassa saman) päivän tokoepiksistä. Ensin ajattelin, ettemme saavu paikalle Kidan kanssa, mutta hetkisen päästä yllättävä myrskynkaltainen pääni sisässä pisti ajatukset sekaisin ja uusiksi. Keksin, että mehän mennään ottamaan AVO! Sittenhän näkee samalla, missä vaiheessa liikkeet on. Hyppyä ei oltu treenattu kertaakaan, ja siinä yöllä naapurien iloksi kokeilin omalla esteviritykselläni tuleeko hommasta mitään. Töissä innostuin jo ideasta, joten tänään sitten viideltä lähdimme posottamaan Nastolaan päin!

Alkuun oli hiljaista, olimme ensimmäiset ilmoittautujat. Johanna meni Jetan kanssa alokkaaseen. Odotusta oli, mutta lopulta oli avoimen aika. Luokassa oli Kidan lisäksi vain yksi koira.

Tein mokan, sillä innostin koiraa ihan liikaa ennen kuin menimme kehään. Siitä rangaistuksena yliaktiivinen, piippaava ja työskentelemiseen keskittymätön töpöhännänheiluttaja, joka sössi varmatkin liikkeet ihan 6-0. Hups. Mutta koska olin kisoissa hälläväliä-meiningillä ja vain kokeilemassa, ei minua edes haitannut koiran tyhmäilyt. Ensi viikolla mennään kokeilemaan ihan tosissaan!

Tuomarina toimi Jari Piiroinen.

Paikkamakuu 5 - Ensimmäinen  kerta, kun Kida makaa täyden ajan niin, että olen poissa. Tähän plussattuna koiran hirmuinen piippaus ja levottomuus ja olin varma, että se tulee puolen minuutin päästä korvat tötteröllä minua etsimään. Eipä tullut! Sen sijaan nousi istumaan, hengaili istuen hetken, ja painui takaisin maate. Levotonta oli ollut, mutta loppuun sitten rauhoittui. Kun tulin takaisin, näytti oikein hyvältä eikä säätänyt omiaan. Tätä pitää treenata nyt paljon, vaikka olisi kuinka tylsä ajatuksena.
Seuraaminen taluttimetta 7 - Ihan kamalaa! Oikeasti. Haisteli maata, sääti omiaan, keskittyi varmaan vihrieisiin pikkumiehiin. Juostessa oli Kidamaisen hienoa työskentelyä, mutta kävellen sääti itsekseen. Kyllä näkee, että tokoilun sijaan on keskitytty agiin.
Liikkeestä maahanmeno 7 - Bfffff. Seuruu oli taas tättärää-meininkiä ja maahan meni kaksoiskäskyllä, kun ei keskittynyt minuun.
Luoksetulo 5 - Tätä olen treenannut käyttämällä sekä ääni-ja käsiapua. Valitsin äänen, vaikka olisi ehdottomasti pitänyt valita se käsi! No. Ei pysähtynyt kuin vasta toisella käskyllä. Pysähtyi kuitenkin, sehän on hieno juttu! Jos seuraavaa kertaa varten vähän treenaisi.
Liikkeestä seisominen 5 - KAMALA. Siis ihan hirveä. Käskystä piittaamatta hiipuili messissä, kaksoiskäskyllä pysähtyi, mutta siinäkin siirsi itsekseen peppua kun kävelin ohi. Murrrr. Ainoa liike, joka oikeasti suututti. Keskittyi kehän laidalla oleviin tuttuihin ihmisiin.
Noutaminen 8 - Cool! Odotti käskyä hienosti kontaktia ottaen. Pinkaisi kapulalle, otti hienosti. Miinus, että tuli eteen vinoon rumasti. Muuten toimi tosi hienosti, siirtyi sivuun vasta käskystäni ja nam!
Kauko-ohjaus 9 - Ensimmäinen istuminen piti pyytää kaksoiskäskyllä, neiti vaan toljotti minua kuin en olisi sanonut mitään. Sitten teki liikkeet erittäin kauniisti, pehmeästi ja ennakoimatta.
Vapaa estehyppy 9 - Ensin Kida sekoitti alokasluokan hyppyyn ja jäi seisomaan esteen taakse kuulematta istu-komentoani. Sitten istui alas ja kaikki sujui täydellisesti. Loikkasi hienosti sivulleni. Ja esteen takanakin istui suorassa. Ja tämä on liike, jota olemme harjoitelleet tasan yhden kerran eilen yöllä, kun keksin tänne kisoihin lähtemisen!!
Kokonaisvaikutus 8,5 - Tuomari kommentoi, että työskentely oli alkuun erittäin levotonta, mutta rauhoittui todella hienosti loppua kohden. Kehui liikkeitä pehmeiksi ja kauniiksi ja totesi vain, että lisää varmuutta ja tarkkuutta niin se on siinä. Ja jos neiti suvaitsisi olla vähän rauhallisempi ensi kerran. ; )

Tulos 137,5p., AVO3, 2/2
Hävisimme muuten vain pisteellä toiselle koiralle!! Eli pisteen päähän jäi hienon ruusukkeen saaminen. Hehe.



Olipas jees! Kisan päätteeksi käppäiltiin koirat vapaana, ja mukana kulki myös Annin 5kk ikäinen aussiepoika Luca! Luca olisi hirmuisesti halunnut leikkiä, mutta Kida tyytyi kohtelemaan pentua kuin alempiluokkaista ja ärisi kurkkunsa käheäksi. Onneksi Luca on ihana, eikä piitannut neidin äksyilystä! Lopulta Kida kyllästyikin irvailuun ja käyttäytyi nätisti, vaikka leikiksi toverukset eivät pistäneetkään. Ehkäpä ensi kerralla vähemmän väsyneissä tunnelmissa!



1 kommentti:

Kiitos, kun päätit kommentoida blogiini! Kommenttienvalvonta on käynnissä, jotta yksikään kommentti ei jäisi huomioimatta. Kaikki kommentit luetaan ja pyrin vastaamaan jokaiseen.