tiistai 7. kesäkuuta 2011

Paras tiimi

Juuri tuossa internetin ihmeellisessä maailmassa hehkutin, miten tyytyväinen koiratiimiini olen! Ja sietää kyllä ollakin. Molemmat ovat hyväpäisiä, asiallisesti käyttäytyviä ja mukavia otuksia. Tottakai jokaisessa koirassa on virheensä, oli se sitten liika iloisuus ja vieraiden liian tuttavallinen käsittely tai päinvastaisesti laumasidonnaisuus ja näin ollen vieraiden kylmä tervehtiminen, mutta ei minun kyllä tarvitse hävetä noita kahta. Lisäksi molemmissa on potentiaalia lajeissa, jotka olen niille omikseen ottanut, joten ei tässä voi kuin hymy suupielessä kirjoitella tätä blogipäivitystä!

Oli agilitytreenit. Oli kivat agilitytreenit!


Yritän olla kirjoittamatta hehtaaripäivitystä turhan yksityiskohtaisesti, koska väsyttää. Takaakierto osoittautui Taran heikoksi kohdaksi. Tekee liian tiukan kurvin ja näin ollen joutuu ponnistelemaan päästäkseen esteen yli. Muurilla lintsaakin ja ottaa tukea, jolloin palikat lentelee. Minun pitää muistaa viedä ohjaus loppuun asti, olla maltillinen ja pyytää tarvittaessa suurempaa kaarrosta, niin homma toimii.

Ei edes yrittänyt puomille vaan meni putkeen! Kelpo koira. Kepit muuten ok, mutta ottaa yhä kontaktia (ja emme vieläkään tajua, miten kykenee ottamaan kontaktia ja tekemään kepit samalla superisti) ja minun pitää alkaa vaatia lisää vauhtia ja kulkemaan reippaammin koiran edellä.

Kasin putki oli oikeasti vieläkin jyrkemmässä kulmassa, kunnon pimeä paikka, mutta toimi. Puomilla riitti, että hidastin puoli askelta vauhtia ennen puomia --> laukka-askel rikkoutui raville, varma kontaktille osuminen, sitten taas vauhdilla ja kaasulla eteenpäin. Hyvin toimi!

Kida oli superi. Taas. Mun pieni paimen on jo niin iso yhyy. Kusi tosin kolmosen kierron monta kertaa alittamalla riman (!!), koska tuli liian tiukalla kurvilla esteelle, eikä mahtunut hyppäämään. Korjaantui, kun sain ohjattua paremmin kaarron. Putkelle irtosi täydellisesti kehonkieltäni katsellen. Kepit yhä kompastuskivi, peruuttamalla menee vauhdilla ja kuulemma erittäin hyvällä tekniikalla, mutta epävarmuus iskee kun kuljen oikein päin. Tätä tehtävää vahvistaen.

Puomilla saan alkaa vaatia enemmän vauhtia. Kontaktit ottaa superisti, nyt saa oppia pilistämään puomin täysillä. Pituus on ihana ja muilla esteillä ongelmia ei ollutkaan. No muurilla otettiin taas kaarroksen haltuunottoa, mutta Kida ei ota tukea muurista vaikka kurvista tulisikin hurjan tiukka.

Näin! Kida oli muuten mainio ennenkuin aloitimme treenin. Se oli pilistämässä putkeen ilman lupaani. Juuri ennen putkea totesin koiralle kieltävän käskyn, ja neiti jarruttaa, kääntyy ja palaa luokseni. Ohjaajan kanssa nauroimme, että melko hyvin onnistuin saamaan innolla esteelle juoksevan koiran noin helposti luokseni! Broilerinakeissa on taikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun päätit kommentoida blogiini! Kommenttienvalvonta on käynnissä, jotta yksikään kommentti ei jäisi huomioimatta. Kaikki kommentit luetaan ja pyrin vastaamaan jokaiseen.