perjantai 3. kesäkuuta 2011

Pyörähdeltiin tokon tahtiin

Ehdin herätä, iskeä sämpylän naamariin ja pukea, ja sitten suuntasimmekin Launeen ruohokentille tokoilemaan! Minä otin sekä Kidan&Taran, Johanna lähti Jetan kanssa ja Viivi tuli Jetan veljen Leevi-valkkarin kanssa myös paikalle. Tai itseasiassa, viimeiseksi mainittu oli jo paikalla, me kun tulimme koreasti myöhässä. Mutta kävin ostamassa naksuttimen ja uuden uutukaisen kapulan!

Kida oli aivan liekeissä. Hyvänen aika, oikeasti. Se melkein lensi töpöhäntänsä avulla ja oli niin energinen, että minua ihan nauratti.
Aloiteltiin noudon treenaamisella. Uusi kapula ei tuottanut päänvaivaa, ja varsin hienosti tuo osasi tuoda kapulan oikeaoppisesti ensin eteen ja siirtyä sitten käskyn saatuaan sivulle.
Ruutua tehtiin vähän. Meni vähän fifty-fifty. Osasi, sitten ei tajunnutkaan, sitten otin namialustan avuksi ja oli ihan ookoo suorituksia.
Seuruupätkää, jossa paljon käännöksiä, pysähdyksiä ja juoksuun siirtymistä. Kontakti pysyi nätisti, ja en jäänyt tätä hinkuttamaan, otin vaan kokeeksi.
Kaukokäskyt ihan ok, kerran taisi istumaan noustessa siirtyä samalla eteenpäin ja kun näytin tämän vuoksi myrtsiä naamaa, ei seuraavaksi suostunut lainkaan nousemaan istumaan. Höh, herkkis. No, saatiin kuitenkin hienot suoritukset aikaiseksi, kunhan pyysin anteeksi.

Kun Kida oli saanut touhottaa, siirtyi se autoon ja töihin pääsi Tara. Ai juukelis, neiti on kehittynyt!

Käsiavulla tulee sivulle aikamoisen näpsäkästi. Aiemmin jäänyt joko kauas minusta tai ihan vinoon istumaan, nyt löytyi oikeaa asentoa kokoajan ja oli varsin maltillinen. Johanna heitteli Jetalle palloa ja kivasti pysyi tehtävien tasalla, vaikka pallo niiiiiiiin olisi kiinnostanut enemmän.
Seuruussa vielä imuttelen, ottaa välimatkaa ja jää helposti liian taakse. Käännöksiäkään ei oikein osaa, mutta namin avustuksella näyttää jo asialliselta. Ei suinkaan kengurujuoksulta.
Luoksetulo oli hieno! Avustin kädellä sivulletulon, mutta tosi kivasti odottaa käskyä ja pilistää luokse. Samoin eteentulo on varsin mallikas!

Mun agilitykoirahan varmaan pääsee tällä vauhdilla pyörähtämään tokoissa veteraani-iällä!

Illalla pääsi vielä koiralauma uimaan hiekkarannalle, ja sekös oli mukavaa. Keskityin Kidan uimaopetukseen, ja tuli hienoa takajalkojen käyttöä, kun pilistää kunnolla vedessä. Tara nyt on uimamaisteri jo syntyjään. Kun emme heitelleet keppejä, ihanaksi leikiksi osoittautui jälleen kerran roiskittujen pisaroiden nappaaminen ilmasta ja vesihippa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun päätit kommentoida blogiini! Kommenttienvalvonta on käynnissä, jotta yksikään kommentti ei jäisi huomioimatta. Kaikki kommentit luetaan ja pyrin vastaamaan jokaiseen.