tiistai 11. lokakuuta 2011

8 koiramaista faktaa

Laura heitti haasteella, ja mikäs sen hauskempaa! Pistän haasteen eteenpäin Niinalle&Madonnatytöille, Johannalle&Hiskikolmikolle, Suville&aussiepojille sekä Tuulille&Chilalle! Luvassa siis kahdeksan satunnaista faktaa koiraelämästäni, olkaa hyvät.

1. Alunperin en ollut mikään intohimoinen koiraharrastaja, ja minun piti alkaa treenaamaan vain vähän agilityä tollerin myötä. Minä mm. vihasin tokoa täydestä sydämestäni. Kuinkas kävikään.
2. Meillä on ollut koira aina. Kun synnyin, äidilläni oli bisoniuros Allu. Ennenkuin Allu kuoli 13-vuotiaana, tuli Emma newfoundland minun ollessa 6-vuotias. Emma lopetettiin vanhuusvaivoihin keväällä 2006, ja kesällä 2006 tulikin Tara. Emma oli kyllä varsinainen elämän koira, en ole vieläkään tavannut toista niin upealuonteista, älykästä eläintä.
3. Yllätin itseni olemalla niin tietoinen koira-asioista. Luonteeni ilmeisesti sopi tähän hommaan, koska vaikka olen harrastanut tokoa vasta 1½-vuotta, minusta tuntuu kuin olisin tehnyt sitä ikäni ja lukuisat luottavat neuvoihini ja mielipiteisiini, mikä on suorastaan pelottavaa. Ja mahtavaa, en ole koskaan tuntenut oloani näin hyväksi minkään lajin parissa.
4. Tara oli paras (ja pahin) mahdollinen ensimmäinen koira. Se oli nuoruudessaan aivan kammottava, siskoni mukaan hän ei ole koskaan tavannut yhtä hirvittävää pentua, ja ystäväni kuvaili sitä pahemmaksi kuin dopermannia. Se kuitenkin opetti kaiken johtajuudesta, koulutuksesta, määrätietoisuudesta, pitkäpinnaisuudesta ja kärsivällisyydestä. Ja ehkä kiitos näiden vaikeiden vuosien, suhteemme on erittäin hyvä, vaikka Tara esittääkin aina kovaa likkaa kun olen maisemissa.
5. Olen hirmu epävarma agilityssä, ja minusta tuntuu, että opetan sitä 10 000000 kertaa paremmin kuin teen itse. Silti nielen epävarmuuden ja yritän olla mahdollisimman reipas, mikä kyllä on tuottanut tulosta hienosti.
6. Olen superkiinnostunut mejästä. Ongelmana vaan on, mihin saisi Lahdessa tehtyä jälkeä! Raivostuttavaa mennä muiden aikataulujen mukaan, kun ei ole omaa plänttiä missä leikkiä verellä.
7. Olen varsin varma siitä, että australianpaimenkoira on elämäni rotu. Silti minä haluan pomeranianin! Minikoira esteille ja haastava otus tokoon. Toisaalta houkuttaisi myös hyvin "epäharrastusrotu" ko. lajeihin ja vääntää sitten sen kanssa, mutta jos ei kuitenkaan. Auspai ja pommi.
8. Lempirotujani ovat aussie, weimarinseisoja, pomeranian... ja hollanninpaimenkoira. Minä en edes pitänyt ko. rodusta, kunnes minut aivopestiin. Rakastan/pidän myös kovasti joko ulkonäöltään tai muilta ominaisuuksiltaan lapinporokoiria, lapinkoiria, bordercollieita, pitkäkarvaisia collieita, työlinjaisia saksanpaimenkoiria, valkkareita, mustia villakoiria, kiharakarvaisia noutajia jaööniin. En osaa oikein listata.

Tulossa myös kuvahaaste, joka löytyy ainakin Johannan&hiskikolmikon + Jennyn&eläinten blogista! Tänään on myös agility. : )

2 kommenttia:

  1. Kuvahaastetta odotellessa ;) Mun pitää tehdä tää joku päivä sitten!

    VastaaPoista
  2. Sen kerran kun en ole ehtinyt seuraamaan toisten blogeja (hyvä kun ehtinyt kirjoittamaan omaa) on meidät täällä jo haastettu :P Noh... parempi myöhään kuin ei milloinkaan (kai?) ja rupeenpas samointein hommiin :)

    VastaaPoista

Kiitos, kun päätit kommentoida blogiini! Kommenttienvalvonta on käynnissä, jotta yksikään kommentti ei jäisi huomioimatta. Kaikki kommentit luetaan ja pyrin vastaamaan jokaiseen.