perjantai 30. joulukuuta 2011

Vuoden extremein lopetus



Tänään töissä havahduin ja jäädyin hetkeksi paikalleni ajattelemaan. Tietokoneen ruudulta olin juuri varmistanut päivämäärän, jonka raapustin reklamaatiopaperiin: 30.12.2011. Vuosi lähenee loppuaan. Aika on kulunut hirmu nopeasti, vuosi on sisältänyt niin hyviä kuin huonoja asioita, on ollut hauskaa ja surkeaakin. Ja nyt on alkamassa jälleen uusi vuosi, joten on aika vilkaista hieman menneeseen ja ajatella tulevaakin. Pahoitteluni, muuten, unohdin tykkänään tehdä joulupäivityksen korttikuvan kera, vaikka minun oli tarkoitus. Tietokoneeseen en kuitenkaan koskenutkaan koko joulun aikana! Televisio kaikkine piirrettyineen korvasi sen.

Alkuun voinen sanoa sanasen mitä mainioimmasta tavasta päättää vuoden -11 agilitytreenit. Oli myrskyisää, pimeää, ja ajaessa tarkistelimme, että Asikkalan koululla oli vähän liiankin pimeää. Syyksi paljastui katkenneet sähköt. Koko maneesi oli pimeänä! Sähköt olivat napsahtaneet poikki ensimmäisten koirakoiden aikana, eikä niitä kuulunut, joten tehokkaina koiranaisina suoritettiin väliaikaratkaisu: auto parkkeerattiin maneesin ovelle, ja pitkät pistettiin päälle valaisemaan! Hetken jo mietin, mitä treeneistä tulee, mutta hyvin meni! Rata oli sama kuin viimeviikolla, mutta peilikuvana, ja keinun korvasi puomi. Molemmille tytöille pistin varmuudeksi mediesteet, koska ympäristö oli suhteellisen extreme jo muutenkin. Kuviot sujuivat hyvin ja treenitkin etenivät joutuisasti. Tuli hyvä olo tekemisestä. Tara ensin äimisteli pimeää puomia, mutta Kida ei välittänyt mistään. Tara teki elämänsä parhaita kepittelyjä ja hyvän takaaleikkauksenkin teimme kepeille! Siitä tuli abloodit ja hurjan hyvä mieli. Kidan kanssa treenasin kepeille lähetystä, ja yksi takaaleikkauskin tuli lähetyksenä tehtyä. Yllättäen keppien vas. puolelta menee vaikka 90 asteen kulmassa, oikealta 45asteen kulma aiheuttaa ongelmia. Kepit pihalle pystyyn ja treenaamaan, toisinsanoen.

Joulukuun toiseksi viimeinen päivä vietettiin Kidan hieronnan parissa. Uusi, pätevä hieroja tutki Kidan läpikotaisin. Tarkasteli ensin liikkeitä, sitten näytti minulle miten voin kotioloissa tutkia koiraani, ja sitten kopeloi koiran läpikotaisin. Kida käyttäytyi äärettömän kauniisti - se tutki uteliaana kellarissa sijaitsevaa vastaanottoa kun juttelimme hierojan kanssa, ja ei piitannut millään muotoa vieraan ihmisen kosketuksista. Hieronnan aikana hieroja sai pyörittää, kääntää ja liikutella Kidaa mielensä määrin, eikä neiti pistänyt pahakseen.
Vasen puoli oliselvästi jäykempi, varsinkin lapa. Ylälavan lihaksia ei tarvinnut kuin koskea, ja Kida vääntyi mutkalle. Kyöljet oli ihan jees, samoin selkä. Oikea takajalka oli paljon höllempi kuin vasen, mutta oikea lapa oli myös jäykkä. Hieronta oli muutenkin lähinnä koiran tutkiminen läpikotaisin, kuukauden päästä vien neidin uudestaan! Myös Tara pääsee alkuvuodesta hierojan pyöritettäväksi.

Iltaruoalla tuli pieni läpimurto tunnarin kanssa. Ylimääräinen kapula oli maassa valmiina, ja treenasin vähän vauhdikkaammin lihaan kastetun oman tunnarin hakemista. Kerran meinasi tuoda väärän, pari kertaa maistoi väärää, mutta muuten toi aina oikean kapulan minulle! Ihan mielettömän mahtavan hyvä juttu, koska tähän mennessä Kida on joko a) ottanut sen ensiksi kuonon alle sattuneen tunnarin mukaansa tai b) vaihtanut tunnarin väärään kesken matkan. Joten tämä on vain ja ainoastaan mahtavan positiivinen asia! Jee-ee.

---

Mutta asiaan. Vuosi sitten olin kirjannut seuraavanlaisia tavoitteita vuodelle 2011:


Kida:
  • Virallisissa tokoissa käyminen, ALO1 tuloksia edes yksi bliis
  • Agitreenin aloittaminen, ensimmäiset möllit vähintäänkin
  • Terveystulokset
  • Näyttelyissä vähintään parin H:n saaminen
  • Mätsäreitä ja muuta kivaaa
  • AVO-liikkeiden harjoittelu ja yksittäisesti miksei vaativampienkin
  • Paimentamaan pääseminen
Tokoissahan käytiin. 2x ALO1 ja 1x AVO1, eli tavoite saavutettu! Avon liikkeet ovat erittäin hyvässä mallissa, VOI tunnaria ja ruudun viimeistelyä vailla valmiina.
Mölleissä käytiin ja startattiin virallisissakin! Treenattu on agilitya 1-2 kertaa viikossa, joten aika mallikkaasti on päästy harjoittelemaan. Myös terveen paperit käytiin noutamassa, vaikkakin silmäpeili taitaa jäädä vuoden 2012 alkuun. Yksi H tuli saatua näyttelyistä, toinen jäi rumaksi teeksi. On käyty mätsäreissä, lenkeillä, treenattu ja touhuttu, joten tekemistä on vuodessa riittänyt!
Ainoa joka harmittaa: paimentamaan ei päästy. Vieläkään. Tavoite ensivuodelle!

Tara:

  • Starttaaminen virallisilla agiradoilla
  • Mätsäreissä vieraileminen
  • Tokotreenin aloittaminen
  • Sterilointi
Ei mennyt suunnitelmat ihan näiden mukaan. Virallisiin ei päässytkään Tara mukaan, koska itse en uskaltanut. Epiksissä vierailtiin kyllä sitäkin ahkerammin! Myöskin tokotreenaus aloitettiin, vaikkakaan ei järin tavoitteellisesti vaan hauskanpitoa silmälläpitäen. Mätsäreissä käytiin, tehtiin ja touhuttiin. Sterilointi jäi tykkänään pois mielestä, sillä Taran juoksut ovat olleet nyt helpoimmat ikinä. Pari päivää pientä tiputtelua ja normaali, häntäänsä huiskutteleva tyttö.

Kumpikin neideistä on myös pysynyt terveenä. Tuoksinnassa on tullut kolhuja, vahingossa ja vähän vähemmän-vahingossa, mutta muutoin ei vikoja ole ollut! Uusia kavereita on tullut pari, Kida arvostanee eniten ryhmässämme toimivaa Chila-aussieta, jonka kanssa on parit kerrat treeneissä paineltu hyvällä omallatunnolla leikkien riehakkaasti. Myös minä nautin tietysti uusista ihmiskontakteista. : )

Vuosi 2011 sisälsi myös uusia tuttavuuksia ja vanhojen menetystä. Muutin yhteen tyttöystäväni kanssa  heti vuoden alussa, ja Jetta-valkkari saapui ilahduttamaan elämäämme omistajansa kanssa. Kida ja Jetta ovat parhaat kaverit, vaikka kahden samanikäisen narttukoiran oleminen on ollut joskus myös hankalaa ja sähköistä. Lenkit ovat kuitenkin koko vuoden olleet varsin energisiä ja reippaita, kun kaksikko kiitää menemään peltoja pitkin, ja jopa Tara on toisinaan intoutunut mukaan juoksemisen pauloihin!
Perheeseen tuli Kupla-käärmeen lisäksi myös täysikasvuinen viljakäärme koiras, Häjy. Varsin sosiaalinen ja utelias matonen on saanut usein ahnasta, kiiluvaa tuijotusta osakseen käydessään käsissäni terraarion ulkopuolella, mutta varsin leppoisasti on eläin elellyt omissa oloissaan.

Kivoja tapahtumiakin oli! Päälimmäisenä on jäänyt mieleen matka Joensuuhun ja joensuulaisten vierailut luonamme. Samoin metsäretket nuotiolle. Loppukesän marjamatka Sysmään, ensimmäinen agilitystartti!

Hyvästit heitimme rakkaalle hevoselleni, Vapulle. Tammaa minun on edelleen usein pistävän kova ikävä. Sen lempeyttä, kiltteyttä, luotettavuutta, kauneutta, terveyttä. Havahdun usein muistelemasta yhteistä taivaltamme, ja vaikka minulla onkin seuranani mitä taitavin, komein ja kookkain hevosystävä, kaipaan niin usein rauhallisia lenkkejämme ja tohelointiamme kentällä. Maailman hienoin ja upein hevonen, aina, yhä edelleen. Rakastan sinua yhä.

Vaan entäpä vuosi 2012? Mitä me tällä kertaa tekisimme?
 
Kida:
  • Silmätarkki
  • TK2
  • VOI1, ehkä starttaus EVL?
  • Toko SM kesällä
  • Nouseminen maxi2
  • Paimentamisen kokeilu
  • MEJÄ
  • (pyörähdys näyttelyissä, jos jaksaa ottaa extremeä elämään)
  • Iloista treenausta, onnistumisia, pysymistä terveenä ja hyvinvoivana!
Tara:
  • Edes pari tulosta maxi1
  • Möllitoko
  • Tutustuminen rallytokoon
  • Parit näyttelyt
  • Iloista treenausta, onnistumista, pysymistä terveenä ja hyvinvoivana!

MINÄ ITSE:
  • Itsevarmempi ote harrastamiseen. Minä osaan, minussa on potentiaalia. Pysyn sanojeni takana, uskon itseeni.
  • Annan paremmin anteeksi virheitä ja opin niistä
  • Olen utelias, imen tietoa kuin sieni
  • Asetan ylipäänsä itselleni tavoitteita, mutten niin suuria, että lannistun jos epäonnistun
  • Tokokouluttaja-kurssi
  • Tokokurssin/-en vetäminen
  • Pyrkimys kehittyä ja onnistua, en lannistu vastoinkäymisistä
Voisin myös meditoida välillä..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun päätit kommentoida blogiini! Kommenttienvalvonta on käynnissä, jotta yksikään kommentti ei jäisi huomioimatta. Kaikki kommentit luetaan ja pyrin vastaamaan jokaiseen.