sunnuntai 29. tammikuuta 2012

AVO1 2/3 check

Tänään oli kylmä päivä.
Tänään oli myös päivä, kun mikään ei mennyt suunnitelmien mukaan.

Kello pärähti soimaan klo 6:00, ja olin painavinani torkun päälle. Toisin kävi, sillä seuraavan kerran heräsin Johannan ääniin klo 6:50. Hänkin oli sammuttanut oman herätyskellonsa, ja ponkaisimme pystyyn puoli tuntia ennen suunniteltua lähtöä. Hienoa, todella hienoa, onneksi sentään tavarat vaatteet ha matkaohjeet olivat valmiina odottamassa. Loikkaus kankaisiin ja koirat aamulenkille, Johanna teki evästä ja laittoi neitien aamusapuskat, sitten kiirehdittiin autoon. Bensa-asema antoi vielä oman osansa myöhästelystä, kun tankkaaminen ei onnistunut bensaluukun ollessa jäässä. Pieni stressi-itku meinasi jo puhjeta siinä vaiheessa, mutta onneksi sain itseni pidettyä kasassa. Ruokaa en kuitenkaan saanut alas, oksetti niin kovasti.

Kisapaikalla ei kauaa jäänyt ilmoittautumisen jälkeen. Koiran kanssa vaan paikkamakuun ensimmäiseen ryhmään. Sekä minä että Kida olimme aivan liian levottomia koko kokeen ajan, ja se olikin kamalin koe vähään aikaan. Kida lähinnä piippasi, haukkui, kiljui ja nurisi, ja kisapaikalla se on kuitenkin yleensä se levollisin ja rauhallisin neiti. Tosin eilen agilitytreeneissäkin paimen näki oikeudekseen verrytellä kitarisojaan, kun jätin sen yksin kevythäkkiin Taran vuoron ajaksi. Sehän on yleensä häkissä kuin kotonaan, ja nytkin odottelin sen vaikenevan pienen protestiääntelyn jälkeen. Vielä mitä, sain käydä antamassa kunnolla huutia, jotta koira tajusi ylittäneensä rajan.... Minun on PAKKO saada kunnon motivaatio taas treenaamiseen ja tekemiseen. Tuo otus näyttää heti, kun olen lipsunut tai vaipunut jonnekin liian syvälle pahaan olooni.

Takaisin aiheeseen, treeneistä lisää viestin lopussa. Paikkahan oli Porvoon PR-tallin maneesi, enkä uskonut pohjan aiheuttavan mitään ongelmia, treenataanhan me maneesissa joka pirun viikko. Joopa joo, Kida oli ihan toista mieltä...

Paikkamakuu 10 - Pelkäsin tämän puolesta niin paljon. Kida oli levoton, se äänteli, kiljahtikin ja olin varma, että se vähintään nousee istumaan tai säntää jopa luokseni. Luojan kiitos se pysyi paikallaan.
Seuraaminen 8 - Käsittämättömän_kamalaa. Otin menon alkuun jännityksissäni liian hitaasti ja Kida keksi paskan. Ihanan, porvoolaisten hevosten lannan. Sehän on paljon parempaa kuin asikkalanhevosten jätökset! Nenä maassa, ihan muissa maailmoissa. Tsemppasin vauhtiani ja Kidan ote vähän parani, mutta todella keskittymiskyvytöntä, alkeellista ja noloa. Tuomari ei nähnyt sitä niin kamalana, minä tietenkin tiedän, millaista tuon seuruu osaa olla ja vertaan. Okei, seuruu juostessa oli ihan mielettömän hyvä, kontakti pysyi kokoajan ja oli kauniin näköistä, mutta muu osuus.... ehehe.
Liikkeestä maahanmeno 8 - Maahanmeno tehtiin ensimmäisenä, ennen seuruuta. Kida oli levoton ja äänteli (mutta videolta sen meno äytti itseasiassa tosi hyvältä....), ja meni makaamaan vinoon. Ne alensivat pisteitä.
Luoksetulo 9 - Tuomari kommentoi tätä niin, että lähtee tosi hyvällä vauhdilla, pysähtyy tosi hyvin, mutta sitten himmailee lopussa. Ja niinhän se tekeekin, ennakoi. Tähän vastaiskuksi alkaa sellaiset "koira ei koskaan tiedä mitä seuraavaksi"-treenit, että vaviskaa voittajassa! Videon kun katselin niin ei himmailu ollut kyllä pahaa, tiputtaa raville vähän ennen minua.
Liikkeestä seisominen 10 - Voisitko koira vain keskittyä radan sisäisiin asioihin ja katsoa minun perääni, et yleisöön?
Noutaminen 9 - Lähtee kuin tykin suusta, vietikäs nouto, mutta sama kuin luoksarissa: ennakoi, pudottaa raville, himmailee. 
Kauko-ohjaus 7½ - AaaaAAAaaa. Hävetti. Kyllä se pihalla teki juuri ennen koitosta! Istumiset kaksoiskäskyllä, viimeinen makuu oli ennemmin heittäytyminen vatsalleen kuin maahanmeno.  Se oli kokoajan lähdössä liikkeelle luokseni, mutta miten tuon nyt luoksetuloon sekoittaa? Kuitenkin tällä kertaa keskittyi kokoajan minuun.
Estehyppy 10 - Olipas ruma perusasento alussa. Mutta ihan nappiloikka oli.
Kokonaisvaikutus 9 

178,5p. AVO1, tuomarina Harri Laisi

---

Lauantaina käytiin Korkeavireen hallilla tosiaan agittamassa. Minulla olisi tästä(kin) videota, mutta adadkapdkpo muokkaaminen ja lataaminen nettiin! Kertokaa jos haluatte nähdä näitä, niin saan motivaatiota nolaamiseemme.

Kida oli kivakivakiva. Se teki hyvällä vireellä ja Ninan piiskauksen jälkeen tsemppasin. Teimme myös keppitreeniä vinokepeillä: koko homma vähän ahdisti, eikä itsenäisestä kepittelystä meinannut tulla enää mitään, kun oltiin jo tokoiltu ja menty rataa. Tuli sieltä kuitenkin hyvät kepitykset. Lisäsin yhden pystykepin aina kerrallaan. Ensin vain suoraan läpi, sitten yksi pujo ja läpi, kaksi, kolme... Palkka oli aina odottamassa alustalla.

Taran kanssa oli vaikeampaa. Se oli täynnä energiaa, minun motivaationi notkahti ja kärsivällisyyteni ei ollut enää samaa luokkaa. Tein radan pätkissä, koska halusin palkata Taraa kontakteilla. Loppuun yritimme koko radan, mutta olin jo sen verran väsynyt ja tuohduin Taran kiljuntaan sen komeantaessa laiskuuttani, joten näimme parhaaksi antaa säätämisen olla. Tara sai myös hyvää treeniä yksin häkissä olemisesta. Se päästi parit jodlaukset ja aiheutti nauunpyrskähdyksiä treenikavereilleni oudoilla äänillään, mutta hienosti tuo osaa olla. Kohta jo paremmin kuin Kida, os tämä meno jatkuu...

Ei elämää kummempaa. Rakastakaa ja motivoikaa minua, jotta alan taas tehdä noiden kanssa. Nyt näyttää siltä, että koiristani tulee kohta kulmakunnan kauhuja, koska emäntä ei jaksa aktivoida. Ähy. Aloittakaa tokojeni kuvaamisesta ja ylipäänsä elämäni ilahduttamisesta, kiitos!

8 kommenttia:

  1. Onnea tuloksesta! Tottakai mieluusti olisi kiva nähdä videota, hienostihan tuo on mennyt kumminkin. Eikä se ole nolaamista, vaan matkantekoa kohti päämäärää. Ja tsemppiä sen jaksamisen kanssa, kevättalvi on välillä raskasta aikaa kaikkien työ- ja muitten hommien kanssa.

    VastaaPoista
  2. Onnea ykkösestä! :) Harmi, että teillä on mennyt niin tiukalle, että ootte melkeenpä suoraan joutunu kentälle.

    VastaaPoista
  3. Onnittelen ykkösestä! Ensi kokeeseen paremmilla fiilareilla! Kyllä sä osaat, usko pois :)

    VastaaPoista
  4. Onnea mukavasta tuloksesta! Ja stemppiii jatkossakin ;)

    VastaaPoista
  5. Höpöhöpö, nyt pää pystyyn! Tosi hyvä suoritus lähtökohdat huomioon ottaen, onnea vielä! Te olette hirmu taitava ja toimiva pari :) Sitä en voi kyllä kieltää, etteikö välillä olisi vielä tuplasti raskaampaa, kun koira ottaa yhtä raskaasti huonon fiiliksen kuin itse. Jos minä olen surullinen, Susustakin oikein näkee, miten huolissaan ja ahdistunut se on. Tuntuu koiran inhimillistämiseltä, mutta tuntuu, että se oikeasti ymmärtää pahan olon ja ihmisen silmin pyrkii myös "lohduttamaan." Tsemppiä!

    VastaaPoista
  6. Hyvä te vielä täälläkin! Tosi hyvä suoritus! Todellakin. Kidalla oli kovat kierrokset ja paineet jostain päällä, mutta se rauhoittui todella hyvin suorittamaan liikkeet. Mietippä sama Jetan kohdalla, ei varmasti olisi rauhoittunut ja tehnyt liikkeitä samalla työinnolla kuin Kida.

    Vielä yksi ykkönen ja ensimmäinen koulari kädessä!

    VastaaPoista
  7. En jaksa kommentoida tätä vaan uutta leiskaa!
    Tää on niin tumma tää tausta, ettei tekstiä pysty lukemaan ilman että maalaa :( Lisäksi teksti menee tuohon kuvan päälle, mikä vaikeuttaa ennestään lukemistä. Se hyvä tässä on edelliseen verrattuna kuitenkin, että nyt noi linkit pystyy taas lukemaan! :D

    VastaaPoista
  8. Tämä leiska ei ole jäämässä tällaiseksi, se on kesken, koska ei ole ehtinyt tehdä loppuun. Uusi otsikkokuva + muutoksia pohjaan yms. luvassa, joten nou hätä.

    Kiitän onnitelleita ja kumarran nöyrästi! Hymyilen myös tsempityksille ja olen iloinen kommenteista. Ihanaa, kun joskus tulee tällaisia tekstiryöppyjä, joihin vastailla.

    VastaaPoista

Kiitos, kun päätit kommentoida blogiini! Kommenttienvalvonta on käynnissä, jotta yksikään kommentti ei jäisi huomioimatta. Kaikki kommentit luetaan ja pyrin vastaamaan jokaiseen.